paistattelua heijastetussa kunniassa

Väliaikatiedotus

2006-12-09T12:29:00.000+02:00

Eli täällä vielä posrkutellaan.

Blogi on huutanut tyhjyyttään sosialisti sykoloogien keskittyessä moneen muuhun elämän alueeseen (niitäkin on!). Molempien kandit ovat vielä vaiheessa, mutta jos hyvin käy, ne palautetaan vielä tämän kuun aikana. Sitten tammikuussa olisikin edessä se Iso G eli g.r.a.d.u.

Koska kandia on nyt hieman aikaista lähteä ruotimaan julkisesti, SoS-X päätyy linkittämään vain viime aikojen kiintoisat tapahtumat ja julkaisut:

Sosiaalipsykologian päivät järjestettiin Kuopiossa 24.-25.11. Päivien aiheena oli "Kun on tunteet: Tunteet sosiaalisessa elämässä." Sivuilta löytyy ohjelma, ja siitä tietenkin aiheet ja puhujat. Sosialisti sykoloogit pitivät erityisesti työryhmistä, joista osallistuivat "Missiot ja intohimot yhteiskunnallisessa aktiivisuudessa ja joukkotoiminnassa" -nimiseen ryhmään. Ryhmässä syntyi mielenkiintoista keskustelua suomalaisesta kansalaisaktivismista niin kansainvälisessä kuin historiallisessakin kontekstissa. Samaan aiheeseen liittyvää luettavaa löytyy Nuorisotutkimusseuran julkaisuista "Smash ASEM - Kansalaistarkkailu metodina ja pohdiskelun pontimena" (pdf) sekä "Preekariruoska? Portfoliopolvi, perustulo ja kansalaistoiminta" (pdf).

Loppuun vielä linkki laitoksemme opettajien toimittaman kirjan mainokseen. Kyseessä on Mikko Saastamoisen ja Pertti Raution toimittama teos "Minuus ja identiteetti - Sosiaalipsykologinen ja sosiologinen näkökulma" (pdf). Artikkeleiden kirjoittajat ovat tuttuja nimiä Kuopion yhteiskuntatieteistä ja aiheissa käsitellään identiteettiä mm. ruumiillisuuden, biologian ja historian valossa. Kirjaa voi siis tilata Granumin kautta.

Kuopion lumiset metsät joulukuussa 2006 ja 2005.

Kuuden vuoden nipistykset

2006-08-15T22:09:00.000+03:00

Mexico Cityn kadut ovat tayttyneet mielenosoittajista heinakuun presidentinvaalien jalkimainingeissa: (vain) aavistuksen vasemmistohenkinen López Obrador havisi vastaehdokkaalleen Calderonille vain alle puolen prosenttiyksikon erolla ja kiivas aanten uudelleenlaskenta on kaynnissa. Obradorin kannattajat ovat vallaneet suuren osan keskustan kaduista ja pystyttaneet telttoja ja kojuja – tarkoituksenaan pysya asemissaan kunnes aanet on laskettu uudelleen. Obradorin istuessa korkealla pallilla Mexicon Cityn hallituksessa han investoi suuret summat kunnostaakseen keskustan kadut mallikelpoisiksi ja toimiviksi. Nyt kadut tosin on hakattu kuoppaisiksi teltan kiiloja varten, mutta sehan on tietenkin Calderonin syy kun meni voittamaan.

Paiva paivalta meksikolaiset suhtautuvat kriittisemmin Obradoriin joukkoineen. Kadut on vallattu lainvastaisesti, ulkomaalaisia pankkeja on piiritetty ja asiakkaiden sisaanpaasy niihin on estetty. Kannattajien iskulause "¡Voto por voto!" tuntuu jo vitsilta, kun obradorilainen demokratia tarkoittaa kovaaanisimman voittoa. Iskulause viittaa aanten laskentaan aani aanelta. Mikali aantenlaskennassa on tapahtunut ratkaisevia virheita, tai jopa petoksia, se selvinnee ilman paakaupungin keskustan lamaannuttamistakin.

Toisaalta, obradorilaisia ei voi moittiakaan innokuudestaan asua kadulla paivatolkulla. Monet kadulla partioivista tavallisista pulliaisista tulevat koyhista oloista maaseudulta ja ansaitsevat Obradorin ryhmittyman avulla jopa 250 pesoa (18 e) paivalta. Palkka on reilu, silla se paihittaa jopa henkilokohtaisen autonkuljettajan paivapalkan maan kalleimmassa kaupungissa Mexico Cityssa. Cityyn bussilla kuljetetuilla mielenosoittajilla ei ole monesti mahdollisuuttakaan jattaa vastaanotettua tyota taakseen ennen kuin Obrador paattaa hajauttaa joukkonsa. Koyhimmalla kansanosalla ei ole varaa ostaa bussilippuja takaisin kotikyliinsa.

SoS-X:n silmiin koko hotakka tuntuu kasittamattomalta puuhastelulta. Obradorista on sepitetty melkein uskonnolliseen hurmioon kohoavia lauluja. Sama mies on ostanut suuren maaran aania koyhilta seuduilta: moni on valmis aanestamaan vaikka Aku Ankkaa, jos silla ansaitsee 50 pesoa (alle 4 e) lisaa perheen ruokakassaan. Calderon on tuskin Obradoria parempi, vaikka katuja ei ole vallannutkaan. Meksikolainen politiikka vaikuttaa surullisen korruptoituneelta. Poliitikkojen paamaaria palvelee erinomaisesti koulutuksen heikko taso ja siita seuraava helpompi ohjailtavuus. Jos edes muutaman paattajan paamaarana olisi kehittaa maata pidemmalla aikavalilla kuin kuuden vuoden sykleissa, voisi monia asia muuttua Meksikossa. Maalla on kaikkea vedesta oljyyn ja hyviin viljelysmaihin. Silti 9% vaestosta ei ole puhdasta juomavetta.

Niin kuin nipistykset yleensakin, Kuuden Vuoden Nipistys nipistaa eniten niita kaikkein koyhimpia.

Mexico Cityn johtovesi on uskomattoman kallista. Runsaat sadevesivarannot voitaisiin kayttaa autoteiden valtaamisen sijaan vaikka vessojen huuhteluun - tosin silloin jonkun pitaisi uskaltautua ajatella kuutta vuotta pidemmalle.

SoS-X

Pyramidihuvipuisto

2006-08-03T20:53:00.000+03:00

Eraana paivana juttelin yhdysvaltalaisen tyokaverini kanssa ja kyselin hanen paatoksestaan asua Meksikossa Kalifornian sijaan. Keskustelu lahti itseasiassa George Orwellin kirjasta Vuonna 1984, joka on kirjoitettu 40-luvun jalkimmaisella puoliskolla. Jenkkiystavani yllattyi suunnattomasti, silla suurin osa hanen kavereistaan Jenkeissa eivat kuulemma tunne kyseista kirjaa (tai mitaan muutakaan kirjaa). Keskustelu lahti uusille urille ja keskustelimme koulutuksesta, USA:n taloudesta ja politiikasta. Ystavani ei halua palata maahansa ennen kuin Bushit ovat loppuneet hallituksesta – jos silloinkaan.

Keskustelun jalkeen huomasin ponkittaneeni vanhoja stereotypioitani jenkeista ja Jenkkilasta, kyseisen maan kulutuskulttuurista seka nakemyksista oljyyn, sotiin, autoihin ja elaman merkityksellisyyteen liittyen. Ystavani kertoi useimpien jenkkien vierailevan upeilla Teotihuacanin pyramideilla ajatellen, etta ne ovat samanlainen rakennettu turistinahtavyys kuin Disney Land. Historia on rakennelma nahtavyyksia ja elokuvia, koulutuksen paatarkoitus on kehittaa tietotekniikan kehittelijoita ja pyorailijat ovat arsyttavia kun hairitsevat oikeaa liikennetta.

Mita enemman luen ja kuulen, ja mita lahempana USAa asun, sita vahemman haluan menna sinne koskaan. Ehka olisi kuitenkin tarpeen hieman reflektoida naita asenteita, Pahan Akselin ei kai pitaisi sijaita missaan – edes Jenkeissa.

Auringon pyramidi ja ymparistoa Teotihuacanilla Kuun pyramidin laelta kuvattuna.

SoS-X

Mexico. Sombrero, you know.

2006-07-12T19:28:00.000+03:00

Kepan sivuilta loytyy mielenkiintoisia ja helppolukuisia teksteja mm. korruptiosta ja "kehityksesta". Kun olin opiskellut tarpeeksi, luin kolumnin ja huomasin toisinaan olevani yksi heista - naista nokialaisista.

SoS-X

Rikas valkoinen

2006-07-10T20:23:00.000+03:00

Suomessa opintotukea ei ole nostettu 12 vuoteen. Asun kaupungin halvimmassa solussa ja pizza on juhlaruokaa. Kayn kampaajalla kun rakas aiti maksaa ja arvostan kaikenlaisia tapahtumia, joissa saa ilmaista ruokaa.

Nyt olen rikas.

Vakituiset tyontekijat tyopaikallani ansaitsevat 4000 pesoa kuukaudessa (n. 300 euroa), joka on hyva palkka Meksikossa. Silla sitten maksetaan tyomatkat, ruoka, lapsien koulutus, asuminen, ehka auto - ja toivotaan ettei sairastuta. Toki ruoka on taalla halvempaa kuin Suomessa, mutta jokainen tavallinen talliainen kitkuttaa pienella palkalla. Monet myyvat kaduilla milloin mitakin, metroissa kaupataan kaikkea piraattilevyista purukumiin ja ihmevoiteisiin, joka kirkon edustalla on oma kerjalaisensa ja hienostoalueen roskikset tyhjentava 10-vuotias poika katselee uteliaasti ikatoverinsa Real Madrid-paitaa ja uutukaista Niken jalkapalloa uima-altaan reunalla.

Kuvan rouvalla on asiat kuitenkin hyvin: Mexico, D.F.:n lahiseudun kylissa asuminen on huomattavasti halvempaa kuin kaupungissa. Toita kylla joutuu tekemaan lapi elamansa, ehka lapset eivat saa koulutusta, mutta rahaa on kuitenkin ruokaan. Rouvan ei tarvinnut edes ohikulkiessani huutaa "Blanquita! Blanquita! Ven aqui!" (Valkolainen, valkolainen, tule tanne!). Minahan olen kavelevaa rahaa ja valtaa taalla. Valkoisella on aina rahaa, vaikka olisi pukeutunut mihin tahansa raasyihin. Rahakkaat meksikolaiset erottaa merkkivaatteista ja kallista autoista. Silti, heillakaan tuskin riittaa rahat lentolippuihin Eurooppaan. Mina taas voin palata autuaalliseen soluhuoneeseeni syksylla ja unohtaa seinilta hyppivat kolmesenttiset koppakuoriaset. Yha ajattelen etta opintotukea tulisi nostaa, mutta voi hyvanen aika, se tuntuu nyt aika pienelta asialta.

Paivitys: Lisalukemistoa Meksikosta, katulapsista ym.
Roskaporukat ja katulapset (EN)
Katulapsityosta Meksikossa (EN)
Amnestyn raportti 2006 Meksikosta (EN)
Lasten oikeuksista /YK (FI)
Lapsen oikeuksien julistus, Unicefin sivut (FI)
Hieman erilainen nakokulma katulapsiongelman syista (EN)

SoS-X

Kansalaisjarjesto kadulta

2006-07-04T17:30:00.000+03:00

Sosialisti Sykoloogi X:n harjoittelukokemuksia Meksikon paakaupungista

Kappas vaan, elama alkaa jo normalisoitumaan. Maanantaina muutettiin uuteen kamppaan Puolasta kaappaamani tulkin ja parin muun natiivipuhujan kanssa. Ekana yona selvisi kuinka lahella lentokenttaa tuo alue sijaitseekaan (kuulin joskus etta ko. lentokentalta lahtee kone joka 1,5. minuutti). Muuten olen varsin tyytvainen uuteen koloon ja nukun kuin tukki taalla 2300 metrin korkeudessa.

Normaalilta tuntuu myos joka aamu toihin nouseminen. Milloinkohan viimeksi minulla on ollut asettettuja aikatauluja ihan tunnin tarkkuudella? Alla olevassa kuvassa nakyy Pro Niñosin rakennus toimistojen puolelta. Toisessa kuvassa nakyy se sisaankaynti, jota pojat kayttavat saapuessa paivakeskukseen maanantaista perjantaihin kello 9:00. Oma tyoaikani on paivittain 8 tuntia, joten olen turisti vain viikonloppuisin.

Viikon ohjelmassa on lisaa ja lisaa papereita, eli vapaaehtoisen oppaan kirjoittelua, pohdintaa jarjeston melko olemattomasta vapaaehtoisten integroinnista seka muita muutosideoita. Tunnen itseni pieneksi pahaksi sarasvuoksi: tulen tanne ja pistan sormeni joka soppaan. Toisaalta se on kylla ymmarrettavaakin - vakituisilla tyontekijoilla on kadet taynna toita, eika aikaa riita uusien juttujen miettimiselle. Olen ainoa vapaaehtoinen taalla, joka tyoskentelee toimiston puolella. Useimmat haluavat paivakeskukseen tai katutyohon, jotka ovat vahan toiminnallisempia.

Tama posti meni nyt vahan tilannekatsaukseksi. Kirjoitan papereita kolmella kielella (fi, en, es) ja nyt tama suomikin alkaa jo tokkimaan. Kirjoita SoS-Y tanne pian, niin paasen virkistaytymaan suomekielellisesti..;)

SoS-X

Pro Pojat

2006-06-27T17:53:00.000+03:00

Harjoittelu katulapsijarjestossa Mexico Cityssa on alkanut hikisissa merkeissa. Kolmen kuukauden tyorupeama keskittyy toimistotyohon hankkien suomalaisia (ja miksei muitakin) kontakteja Pro Niños de la Calle –saatiolle, seka parannellen vapaaehtoisjarjestelmaa. Ajatuksissa on myos monia muita parannusehdotuksia esimerkiksi kotisivuja koskien.

Ensimmaisen tyopaivan vietin kadulla kierrellen etsimassa poikia mita ankeimmista koloista ja tutustuen ja luoden luottamusta poikien kanssa. Pro Niños-jarjesto on keskittynyt 10-17-vuotiaisiin kadulla asuviin poikiin, joihin tutustutaan ensin kadulla. Kadulla pyritaan luomaan luottamussuhde tyontekijoiden ja katulapsien valille, jotta pojat haluaisivat tulla paivakeskukseen jatkossa. Paivakeskuksessa on tarjolla hygieniaa, vaatteiden pesua, ruokaa ja peleja. Poikien kanssa reflektoidaan kadulla asumisen vaihtoehtoja ja miksi katuelama pitaisi jattaa. Tahan mennessa olen viettanyt useamman paivan poikien kanssa paivakeskuksessa. Poikien vaikeat tarinat tulevat esiin joka paivaisissa asioissa kuten jalkapalloa pelatessa tai askarrellessa. Monet pojista kayttavat paihteita ja muutamat ovat olleet vankilassakin henkirikosten takia.

Kuten todettu, talla hetkella tyoni kuitenkin keskittyy hallinnollisiin hommiin. On mielenkiintoista tutkia kansalaisjarjeston toimintaa ja ottaa selvaa mahdollisuuksista erilaisiin yhteistyoprojekteihin seka parannella vapaaehtoisohjelmaa. Kun kone alkaa kyllastyttaa, voin menna taas pariksi paivaksi paivakeskukseen pelaamaan jalkapalloa ja jakelemaan hammastahnaa. Lisaa infoa jarjestosta ja kokemuksistani on luvassa taas joskus – ehka valokuvien kera!

(Sosialisti Sykoloogi X:n kandityosta ei edes puhuta nyt.)

SoS-X

Muuttoilmoitus

2006-05-29T15:14:00.000+03:00

Pieni huomautus byrokratian tuskallisuudesta:

Kävin tänään noutamassa muuttoilmoituskaavakkeen, jolla toivoin saavani aikaan seuraavaa:
- muuttaa postiosoitteeni kolmeksi kuukaudeksi
- ilmoittaa halukkuuteni maksaa määräaikaisesta edelleenvälityspalvelusta.

Olen kirjallisuuteen tykästynyt, kirjoittamisesta pitävä yliopisto-opiskelija ja uskon sisälukutaitoni olevan vähintäänkin välttävä. Muuttoilmoituksen täyttäminen osoittautui silti liki mahdottomaksi. Pitänee ottaa puhelimitse selvää, kuinka hankalassa tilanteessani tulisi toimia. Muutama vuosi sitten en tehnyt niin ja perääni soitettiin maistraatista: "Et ole ilmoittanut osoitettasi asianmukaisesti.", minulle kerrottiin. Vastasin etten yksinkertaisesti kykene siihen, sillä minulla ei ole asuntoa ja luuhaan milloin kenenkin nurkissa. Postini sai kyllä lähettää vanhempieni osoitteeseen. "Olet laittomasti asunnoton", tokaisi Rouva Maistraatti. -"Jaa, en tiennytkään että sekin on mahdollista", hämmennyin. -"Tahdotko siis pysyä laittomasti asunnottomana," Rouva Maistraatti vielä vahvisti. -"Krhm.. Kyllä kiitos. Kuulemiin."

Lainsuojattomuudestani huolimatta pääsin kunnollisen elämän syrjään kiinni vielä muutaman kuukauden sisällä. SuPokaan ei ole ottanut yhteyttä toistaiseksi. Sitä ei arvaakaan niitä mahdollisuuksia, joilla muuttoilmoitus voi muokata statustamme..

SoS-X

Paluuorientaatio

2006-05-29T10:59:00.000+03:00

Sosialisti-sykoloogi Y vietti pitkän viikonlopun mökillä ja potee nyt hieman syyllisyydentuntoista ahdistusta tekemättömästä kandintyöstään. Aiheenahan on sosiaalinen pääoma ja nuorten identiteetti, ja Sos-Y:llä on meneillään lukuprosessi aiheeseen liittyvistä kirjoista. Muistiinpalauttelun lisäksi pitäisi löytää jälleen kerran työn punainen lanka ja köyttää se kiinni pysyvästi. Tavoitteena olisi lukea kesäkuun alussa nuoruudesta ja nuorista, ja kirjalista onkin seuraavanlainen:

*Helve,Helena : Arvot, muutos ja nuoret. Yliopistopaino Helsinki. 2002

* Hoikkala,Tommi , Laine,Sofia ja Laine,Jyrki (toim.): Mitä on tehtävä? Nuorison kapinan teoriaa ja käytäntöä. Nuorisotutkimusseuran julkaisuja. Loki-Kirjat Helsinki. 2005

*Puuronen, Vesa : Johdatus nuorisotutkimukseen. Vastapaino (Gummerus Kirjapaino Oy) Jyväskylä. 2000.

*Kuure,Tapio, Kärkkäinen,Kati, Paju,Petri ja Soininen,Anne: Kutsuuko yhteiskunta? Nuoret jäsenyyksiä lunastamassa ja haastamassa. Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 10/99. Hakapaino Oy, Helsinki. 1999.

*Hoikkala,Tommi & Roos,J.P (toim): 2000-luvun elämä. Sosiologisia teorioita vuosituhannen vaihteesta. Tammer-Paino, Tampere. 2000.

*Suurpää,Leena & Aaltojärvi,Pia: Näin nuoret. Näkökulmia nuoruuden kulttuureihin. Kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki. 1996.

*Sankari,Anne & Jyrkämä,Jyrki: Lapsuudesta vanhuuteen. Iän sosiologiaa. Vastapaino(Gummerus Kirjapaino Oy,) Jyväskylä. 2001

Sos-Y on erittäin kiinnostunut vapaaehtoistyön tutkimuksesta vaikka oma suhde vapaaehtoistyöhön on hyvin ristiriitainen. Sos-Y on sotkeutunut täysin urheiluseuratoimintaan jo kymmenen vuoden ajan vaihtelevalla panoksella, ja muistelee usein kaiholla kaukomailla asuttuja vuosia, kun vapaa-aikakin oli vapaa-aikaa. Urheiluseuratoiminta on monella tavalla erilaista kuin muu järjestötoiminta, ja myös urheiluseurassa on monia toiminnan tasoja. Sos-Y:n valinnat vain ovat sieltä aikaavievästä päästä. Ehkä ensi syksynä voisi kokeilla muunlaista järjestötoimintaa? Olisiko Sos-X kiinnostunut kokeilemaan esimerkiksi Mummot ja ukit ulos-ohjelmaa?

Mökkielämästä vielä sen verran, että Sos-Y:n Z-tekijä löysi korvasieniä ja jonkinsortin harvinaisia ruokasieniä, joiden nimeä en muista. Kalastus oli myöskin tuloksellista muille mökkeilijöille, ja Sos-Y sai aikaiseksi pari kantapäätä villasukkiin, jotka ovat enää terää vailla..

Sos-Y

Mitäs me vapaaehtoiset

2006-05-26T20:09:00.000+03:00

"Ennen autettiin naapuria, se kuului maaseudun arkeen. Ei kukaan käyttänyt siitä sanaa vapaaehtoisuus", tuumii Mirja Kivinen, yksi Suomen sadoistatuhansista vapaaehtoisista.

Kumppanin uusimmassa numerossa oli mielenkiintoinen artikkeli suomalaisten osallistumisesta vapaaehtoistoimintaan. Artikkeli pohjautuu Anne Birgitta Yeungin tutkimukseen "Vapaaehtoistoiminta osana kansalaisyhteiskuntaa - ihanteita vai todellisuutta?", jossa on tutkittu mm. suomalaisten vapaaehtoistyöhön osallistumista ja motiiveita osallistumisen pohjalla. Keskimäärin suomalainen käyttää kaksi työpäivää kuukaudesta osallistuen vapaaehtoistoimintaan! Oman kandityöni pohjalta tulos onkin merkittävä: jos kansalaistoimintaan ja nimenomaisesti vapaaehtoistoimintaan osallistuminen on näin yleistä, kuinka mahdollista olisikaan mobilisoida ihmisiä myös maahanmuuttajatyöhön! Saattaapa ollakin että mobilisointi onkin yksi ongelmallisimmista kohdista. Niin kammottavalta kuin se kuulostaakin, kansalaisjärjestöjen pitäisi kyetä mainostamaan kohteensa merkittävyyttä. Kuinka tehdä maahanmuuttajatyöstä kiinnostavaa?

Viikko sitten Kuopiossa järjestettiin mahdollisuuksien tori, jossa oli myös Kummeja kulttuurien kohtaamiseen-hankkeen esittelypiste. Paikallisessa kirkkolehdessä haastateltu projektikoordinaattori totesi vapaaehtoisten löytämisen hankalaksi. Tämä taitaa olla se ikävä todellisuus, johon olisi mukava löytää ratkaisu - joko tuossa paljon puhutussa esseessä, tai sitten muuten vain..

SoS-X

Unettoman yön aamukahvi

2006-05-24T05:03:00.000+03:00

Tämä postaus tähtää lähinnä linkki- ja muistilistaan Sosialisti Sykoloogi X:n kandityöhön liittyen. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella maahanmuuttajien kotoutumista dialogisena prosessina valtaväestön kanssa: molemmat osapuolet toimivat subjekteina, jotka harrastavat tasa-arvoista vaihtoa keskenään. SoS-X:n mieltä askarruttaa suomalaisen maahanmuuttopolitiikan taustalla vaikuttava ajatusmalli, jossa maahanmuuttaja kenties käsitetään passiivisena yksilönä, joka tulee sopeuttaa vallitsevaan yhteiskuntaan hänen sitä muuttamatta. Hedelmällisempi katsantokanta olisi kenties kuitenkin ymmärtää maahanmuuttajat aktiivisiksi sosiaalisiksi ihmisiksi, jotka ’antavat’ jotakin yhteiskuntaamme aivan kuten kuka tahansa muukin. Onnistunut käsite kuvaamaan tätä vastavuoroisuuden ideaa on tutkija Leena Suurpään väitöskirjassaan käyttämä hyvän vaihdon solidaarisuus (vs. hyvän tahdon solidaarisuus). Huomionarvoista koko kotoutumisprosessissa on kansalaisyhteiskunnan, erityisesti kansalaisjärjestöjen, suuri rooli: todellinen vastavuoroinen kotoutuminen saattaakin usein tapahtua nimenomaan tämän sektorin puolella, ja toisaalta halukkuutta vastavuoroisuuteen ei aina välttämättä löydy muilta sektoreilta.

Tällä erää SoS-X listaa vain kirjoja ja lähteitä tähän - myöhemmin lähteiden jälkeen tulee varmasti editoitua jotakin muistamista varten. Nyt on kuitenkin liian varhainen aamu muistamiseen.

Clarke, Kris 2004: Sisällä ja ulkona: maahanmuuttajien yhteisötutkimus. Suomentanut Aijaleena Ahonen. Yhteiskuntapolitiikka 6/2004, 630-641.

Goode, Luke 2005: Jürgen Habermas. Democracy and the Public Sphere. London: Pluto Press. (Oppikirjatyyppinen selkoselitys Habermasista.)

Antti Hautamäki, Tommi Lehtonen, Juha Sihvola, Ilkka Tuomi, Heli Vaaranen ja Soile Veijola 2005: Yhteisöllisyyden paluu. Helsinki: Gaudeamus. (Artikkeleita)

Arja Jokinen, Laura Huttunen ja Anna Kulmala (toim.) 2004: Puhua vastaan ja vaieta. Neuvottelu kulttuurisista marginaaleista. Helsinki: Gaudeamus.

Jaakkola, Magdalena; Jasinskaja-Lahti, Inga; Kyntäjä, Eve; Liebkind, Karmela; Mannila, Simo ja Reuter, Anni 2004: Virolainen, venäläinen, suomalainen – kolmen maahanmuuttajaryhmän kotoutuminen Suomeen. Helsinki: Gaudeamus.

Jasinskaja-Lahti, Inga; Liebkind, Karmela ja Vesala, Tiina 2002: Rasismi ja syrjintä Suomessa. Maahanmuuttajien kokemuksia. Helsinki: Gaudeamus.

Kuusela, Pekka ja Saastamoinen, Mikko (toim.) 2002: Polis ja kosmos. Kulttuurisen globalisaation suuntia. Jyväskylä: SoPhi. (Artikkelikokoelma)

Liebkind, Karmela 1988: Me ja muukalaiset – ryhmärajat ihmisten suhteissa. Helsinki: Gaudeamus.

Liebkind, Karmela 1994: Maahanmuuttajat – kulttuurien kohtaaminen Suomessa. Helsinki: Gaudeamus.

Liebkind, Karmela (toim.) 2002: Monikulttuurinen Suomi – etniset suhteet tutkimuksen valossa. Helsinki: Gaudeamus. (Artikkelikokoelma)

Nieminen, Anna: Me ja muut. Kumppani 10-11/2005. Saatavilla www-muodossa: http://www.kepa.fi/kumppani/arkisto/2005_10-11/4460

Savolainen, Hanna-Mari 2005: Yhteiskunnan ulkopuoliset. Kumppani 12/2005. Saatavilla www-muodossa: http://www.kepa.fi/kumppani/arkisto/2005_12/4622

Suurpää, Leena 2002: Erilaisuuden hierarkiat. Suomalaisia käsityksiä maahanmuuttajista, suvaitsevaisuudesta ja rasismista. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto. (Väikkäri, koottu artikkeleista.)

Edit: Kirjalistaa muokattu viimeksi 29.5.2006.

Sosialisti Sykoloogi X

Aamunavaus

2006-05-23T18:05:00.000+03:00

Paistattelua heijastetussa kunniassa on kahden sosiaalipsykologian opiskelijan ylläpitämä blogi kaikesta opintoihin ja yhteiskuntatieteisiin liittyvästä. Tarkoituksena on koota ajatuksia ja linkkejä omaksi ja muiden iloksi. Kommentit ja linkkisuositukset ovat tervetulleita!